White Collar ja Putous

Suomen kansa ja keltainen lehdistö ovat hehkuttaneet koko alkuvuoden tänään alkanutta Putous-televisiosarjaa. (Pahoittelut populistiselta tuoksahtavasta aloituslauseesta.) Ohjelma onnistuu kerta toisensa jälkeen napsimaan miljoonakatsojamäärän kotimaassa. Hassunhauskat hokemat ovat hypänneet tv-sarjasta myös tavallisten kaduntallaajien sanonta- ja vitsivarastoon. Ei siitä sen enempää...

Noniin, tälläinen oli suhtautumiseni  kyseiseen tv-sarjaan ennen. Eilen kokoonnuimme ystävieni kanssa yhdessä samalle soffalle katsomaan Putouksen avausjaksoa ja hieman skeptinen asenteeni ohjelmaa kohtaan muuttui.

 Suomen eturivin näyttelijät ovat oikeasti hauskoja ohjelman sketseissä!  Katsoja aistii kameroiden lävitsekin, kuinka ammattinäyttelijöitä jännittää suorittaa pähkähulluja improvisaatiotehtäviä kylmiltään suorassa tv-lähetyksessä. Ilta oli superhauska ja hekotimme herkkujen ääressä sohvalla ihan kippurassa.

Oma suosikkini näyttelijöiden luomista sketsihahmoista on ehdottomasti näyttelijä Jussi Vatasen kehittämä Karim Z. Yskowicz. Karim työskentelee omien sanojensa mukaan työskentelee yrittäjänä "atk-hommissa, some-asiantuntijana". Hän ottaa instagram-kuvia jatkuvalla syötöllä ja tulkitsee maailmaansa suomalaisten laulunsanojen kautta. Hänellä on myös sympaattinen ja todella autenttinen aksentti, eikä hän unohda mainita kamultaan Jari Sarasvuolta saamiaan elämänohjeita. Alta voit kurkata muutaman minuutin pätkän some-asiantuntija Karimin ensiesiintymisestä.

Iltamme jatkui aivan mahtavan rikossarja White Collarin siivittämänä. Se oli minulle ihan uusi tuttavuus. Laadukasta, tyylikästä ja älykästä viihdettä höystettynä katseenvangitsevalla mieskomeudella!

Kuvassa Matt Bomer, joka näyttelee sarjassa taiderikollista ja FBI-agentin assaria Neil Caffreyta

Sarjassa FBI-agentti Peter Burke (Tim DeKay) ratkoo taidevarkauksia yhdessä luvattoman komean avustajansa Neal Caffreyn (Matt Bomer) kanssa. Hauskan heidän kahden asetelmasta tekee se, että agentti Burke on jahdannut Caffreyta useasta taidevarkaudesta ja väärennöksestä epäiltynä. Caffrey pääsee vankilasta vapauteen Burken suojeluksessa, jotta he voisivat yhdistää osaamisensa ja napata entistä isompia kaloja verkkoonsa. Tosiasiassa tilanne vaikuttaa kyllä siltä, että suurimman osan ajasta Burke on ihan kaffella ja Caffrey ratkoo heidän tielleen osuvat mysteerit.

Sarjassa kiehtovinta on se, että katsoja saa jatkuvasti arvuutella, millä puolella Caffrey pelaa.  Käsikirjoitus on tehty huolella: juoni sisältää jakson mittaisia juonikaaria, kuten lajityypille kuuluukin, mutta sarjaa kantaa myös suurempi juonen kaari. Käsikirjoituksessa on myös kiinnitetty huomiota hahmojen kehittelyyn ja syventämiseen. Pääkaksikon keskinäiset erot tulevat alusta asti selville: toinen on rationaalinen, luottaa numeroihin, faktatietoon ja kokemuksen tuomaan varmuuteen - toinen puolestaan elää tunteella, luottaa vaistoihinsa ja on impulsiivinen.

White Collar koukutti minut totaalisesti ja ahmimmekin heti alkuun kolme jaksollista sitä. Plussaa sarjassa on myös se, että sitä voi katsoa poikaystävänkin seurassa, eikä kumpikaan pitkästy! 

Kuva täältä.