Haluan kirjoittaa aiheesta, jota olen pohtinut paljon viime aikoina: mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen. Ajatus tuli mieleeni bussipysäkillä seistessäni ja tässä unelmatyön hakemisen lomassa.
Osalle ihmisistä ovet aukeavat helpommin kuin toisille. Miksi? Vai onko niin, että ovet ovat avoimina meistä jokaiselle, mutta vain osa uskaltaa tarttua ovenkahvaan ja tempaista oven auki?
Maanantaina seistessäni bussipysäkillä bussi noukki minut kyytiinsä. Seuraavana päivänä päätinkin kokeilla miten käy, jos seisonkin 50 metrin päässä pysäkistä, kasvot suunnattuina väärään suuntaan. Bussi ajoi ohi.
Uskon siihen, että meidän tulee olla virittäytyneitä meille aukeaville mahdollisuuksille ja valmiita menemään niitä kohti. Meidän on suunnattava nenämme oikeaan suuntaan ja kohti sitä, mitä tavoittelemme. Toki perille pääsee ilman suuntaakin - mutta se vie vain huomattavasti enemmän aikaa ja energiaa. On myös muistettava, se että suunnan kadottaminen ei aina ole pahaksi. Sekin voi avata uusia ovia, joiden taakse kurkata.
Energistä alkanutta viikkoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Voit kommentoida ajatuksia omalla nimelläsi, kirjautuneena käyttäjänä tai anonyyminä.