Äiti pimpotti meidän ovikelloa. Saimme yllätyksenä kimpun pinkkejä ruusuja ja lisäksi paketin voita sekä luomumysliä. Tälläiset yllärit ovat parhaita päivän piristyksiä!
Meillä ei kotona ole yhtään kunnollista isoa kukkamaljakkoa, joten sain kaivaa kaappien perukoilta kaikkia pieniä tarkoitukseen sopivia. Ruusut kotiutuivat meille hyvin makuuhuoneen lipaston päälle. Tuon lipaston, jota kutsun Peppi-lipastoksi, löysin seitsemän vuotta sitten Indiq Livingistä. Siinä on melkein yhtä paljon salalokeroita ja kätköjä, kuin Pepillä Huvikummussa. Ihastuin tässä huonekalussa aikoinaan siihen, että se on tehty niin kestävästä puusta, että sen päällä voi vaikka kiipeillä. Se myös kätkee sisäänsä älyttömän määrän roinaa!
Pentikin kapea, korkea malja riittää kolmelle ruusulle.
Lapsuuden kodin vintiltä löytyi vanha lasipullo, jossa oli aikoinaan lyijyvettä. Ruusut eivät onneksi nuupahtaneet, joten päättelin ettei pullossa enää ole lyijynjämiä.
Ikean turkoosiin matalaan lasipulloon leikkasin ruusujen varret todella lyhyiksi.
Äiti tietää, millaista mysliä Janssonkin suostuu syömään.
Olemme siirtyneet käyttämään vain kirnuttua meijerivoita margariinien sijaan. Perinteinen voi ei sisällä haitallisia, keinotekoisesti tuotettuja transrasvoja. Ja voi maistuu niiiiin hyvältä & aidolta.
Reality hits. Kaiken kauniin ja herkuttelun keskellä muistin, etteä pestyt pyykit meinasivat homehtua koneeseen. Olemme suhteellisen laiskoja (ekologisia?) pyykkäämisen suhteen. Pyykkäämme tyyliin kerran-pari kuussa. Se tarkoittaa sitä, että puhtaita sukkia etsitään välillä kissojen ja koirien kanssa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Voit kommentoida ajatuksia omalla nimelläsi, kirjautuneena käyttäjänä tai anonyyminä.