Tänä aamuna herättelin itseäni hurisevassa Onnibussissa aamuviideltä.
Kaikki kikat olivat käytössä: poskille läimäyttely, korvien nipistely, silmien siristys, aurinkoon tuijottaminen, kahvi - mitä näitä nyt on.
Edessä oli hektinen, mutta mukava päivä Helsingissä. Aamu alkoi työhaastatelulla ja jatkui heti sen jälkeen aamukaffella mitä parhaimmassa seurassa Brooklynin siskosten kahvilassa.
Oli taas kulunut liian kauan siitä, kun näin viimeksi Lauraa. Herkuttelimme smoothiet, jotka tarjoiltiin hauskoista lasipurkeista.
Hoksasin Punavuoresta myös varsin osuvasti nimetyn putiikin.
Uusia ideoita ja ajatuksia sain Esimies & Henkilöstö 2013 -messuilta. Seminaarin puheenvuorot olivat todella antoisia. Kuuntelin muun muassa idolini työhyvinvoinnin tutkija Jari Hakasen luennon työn imusta, Kirsi Pihan ajatuksia Y-sukupolven johtamisesta, Mikael Jungnerin näkemyksiä uudenlaisesta johtamisesta sekä Työterveyslaitoksen tutkijoiden Virpi Ruohomäen ja Risto Toivosen puheenvuoron uusista työnteon paikoista ja tavoista.
Olohuonemaista tunnelmaa löytyi Great Place to Work ® Instituten messupisteeltä. Heidän missionaan on luoda parempaa työkulttuuria ja he listaavatkin vuosittain Suomen parhaat työpaikat. Suurille ja pienille organisaatioille on omat listansa.
Pisteellä pääsi myös painamaa oman pinssinsä, joka julisti oodia työn imulle.
Maanantai on yksi lempiviikonpäivistäni. Aina uusi alku, joka viikon alussa. Vuodessa 52 uutta alkua.
Messuilta suuntasin inspiroituneena lounaalle Lauran kanssa. Jälkkäriksi oli suussa sulavaa pannaria, olihan kuitenkin torstai.
Kuvasin myös yhden todella antoisan ja hauskan haastattelun, josta myöhemmin lisää...
Ennen junalle lähtöä meillä oli vielä laatuaikaa serkkuporukalla! Saara oli tullut tehokkaalle pikapyrähdykselle Suomeen. Kuulumiset, ilot, surut, murheet ja lähitulevaisuuden suunnitelamt jaettiin hengästyneen nopeasti, ennen kuin mun piti syöksyä junalle... Serkut on kyllä parhaita. Olemme aina olleet paljon tekemisissä lapsuudesta saakka, vaikka olemmekin olleet eri puolilla Suomea ja maailmaa asumassa. Meidän sukumme pitää tiiviisti yhtä ja aion jatkaa perinnettä tulevaisuudessakin, sitten aikanaan omien lasten kanssa.
Illalla Turkuun tultuani kävin vielä onnittelemassa synttärisankari Emmaa. Siellä tajusin, että hiipivä väsymys ja karhunnälkä olivat yllättäneet minut yhtä aikaa. Ratkaisu: tyhjensin kulhollisen sipsejä ja söin Emman & Topin paahtoleipävarastot tyhjäksi... Sori!
Takana on mukava, mutta melkoisen pitkä päivä, jonka nosti vielä parempiin sfääreihin se, että Jansson tuli Hangosta Turkuun viikonlopuksi!
Nyt painan pään tyynyyn ja nukahdan viidessä sekunnissa. Nukun varmasti yhtä sikeästi kuin pikkupossu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Voit kommentoida ajatuksia omalla nimelläsi, kirjautuneena käyttäjänä tai anonyyminä.