Heitimme Janssonin hienon turkoosin fillarin auton taakse ja huristelimme illaksi Hankoon.
Ehdimme juuri parahiksi perille, nähdäksemme auringon vaipuvan Hangonniemen taakse nukkumaan.
Onneksi kamera oli mukana matkassamme.
Flunssainen katse...
Hangon sataman nostokurjet.
Hangon punainen vesitorni on hyvä maamerkki. Vaikka mahdollisuus Hangossa eksyksiin joutumiselle onkin minimaalisen pieni...
Pienen keväthuollon jälkeen fillari pääsi ensiajelulleen. Jansson oli onnellinen ja hymyili kuin Hangon keksi.
Eikä mikään ihme: nyt työmatka taittuu vartissa, kun kävellen matka kestäisi 40 minuuttia.
Eikä mikään ihme: nyt työmatka taittuu vartissa, kun kävellen matka kestäisi 40 minuuttia.
Itse jätän pyöräilyn vielä suosiolla muille, sillä sitkeä flunssa ei ole vielä hellittänyt.
Siitä olen todella onnellinen, että minulla on rakkaita ihmisiä, jotka hoivaavat ja jaksavat minua, vaikka olenkin tällä hetkellä melko pärskivä, käheä ja kärttyisä.
Siitä olen todella onnellinen, että minulla on rakkaita ihmisiä, jotka hoivaavat ja jaksavat minua, vaikka olenkin tällä hetkellä melko pärskivä, käheä ja kärttyisä.
Kiitos tämän postauksen toiseksi ylimmästä valokuvasta kuuluu Janssonille!
Hei, kiva nyt voi kommentoida. En löytänyt tätä mahdollisuutta aikaisemmin. Hanko on kyllä tosi hieno paikka ja valokuvaajan unelma. t. Mona
VastaaPoistaHeippa, kiitos kommentistasi. Muiltakin on tullut palautetta, että kommentointia voisi helpottaa, joten tein niihin asetuksiin pieniä muovauksia :)
PoistaJa olet täysin oikeassa: Hangon miljööt ja maisemat hellivät silmää - oli sitten kamera mukana matkassa tai ei.
Siinä kaupungissa on jotain magneettista, joka vetää puoleensa.
Suunnittelehan kesäreissu Hankoon? ;)
Kyllä vain. Olen jo toukokuussa lähdössä Hankoon valokuvauskurssin viimeiselle jaksolle. Olemme kuvanneet jo kesää, syksyä ja talvea ja nyt on kevään vuoro - toivottavasti lumi on sulannut :-)
PoistaVoi, kuinka ihana kurssi! Voisinpa itsekin joskus osallistua vastaavalle.
PoistaMikä taho kurssin järjestää? :)