Olen pähkinyt viime aikoina opinnäytetyön parissa. Aloittaminen on aina ollut se suurin kompastuskivi minulle. Mutta ei kaikki muukaan ole mennyt ihan putkeen.
Opinnäytetyöprosessin aloitin ja huhtikuussa. Tein itselleni aikatauluja, jotka eivät pitäneet (liikaa töitä ja aivan liikaa pitkiä lounaita). Roudasin kirjastosta kirjapinoja, joita en lukenut (valinnanvaikeus minkä luksisi ensin, olihan kirjoja parikymmentä). Laitoin kellon soittamaan seitsemäksi aamuisin, jotta voisin kuitenkin torkuttaa sitä kymmenen minuutin välein parin tunnin verran joka aamu (laiska aamuherääjä). Kävin Taideakatemialla opinnäytetyöseminaareissa, joissa pohdittiin tutkimusaiheita (turhauttavaa kuunnella muiden eksyneiden jaaritteluja).
Summa summarum olen haronut hiuksia muutamaan otteeseen.
Tavoitteenani on valmistua viimeistään 2013 keväällä. Kyllä sitä itsekuria vielä löytynee? Ainakin asenne on vielä optimistinen.
Tämä kuva olkoon voimakuvana ylitsepääsemättömältä vaikuttavan prosessin läpiviennissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Voit kommentoida ajatuksia omalla nimelläsi, kirjautuneena käyttäjänä tai anonyyminä.