1.1.2018

Vauhdikas vuosi 2017

Näin uuden vuoden alussa ajattelin pysähtyä hetkeksi muistelemaan, mitä kaikkea vuoden 2017 aikana tapahtuikaan. Tuntuu kuin aika olisi lentänyt siivillä. Vuoteen mahtui isoja muutoksia, tavallista arkista puurtamista ja paljon hyviä hetkiä. Jaan teille matkan varrelta mieleenpainuneimpia tunnelmia ja kohokohtia. 

Tammikuu
Vuosi lähti käyntiin mukavilla työkuvioilla, reissasin paljon Turku-Helsinki-väliä eestaas. Töiden ohessa olemme metsästäneet jo tovin omaa asuntoa Turusta ja ravanneet asuntonäytöissä. Toiveena on kolmio Turun keskustan tuntumasta.  Kerron erillisessä postauksessa lisää asunnon metsästyksestämme.

Helmikuu 
Teimme Sofian kanssa viikonloppureissun Vilnaan moikkaamaan Ainoa, joka oli alkuvuoden siellä töissä. Vilna on viehättävä kaupunki, jossa on eloisa kahvilakulttuuri ja kävellen ehtii nähdä jo paljon. Reissulla kuljimme lähinnä kahvilasta toiseen ja kävimme testaamassa ihanan paikallisen span.

Helmikuussa ystävämme Hanna ja Jeremy juhlivat häitään ja saimme olla mukana heidän tärkeässä päivässään. 


Maaliskuu 
Kevät saapui Turkuun ja jokiranta heräili taas eloon. 
Eerikinkadulla Puressa tuli nautittua monen monta lounasta ja joogatuntia (ja tietty raakakakkuja).
Työkaverini järjestivät Helsingissä huikeat Flop festivalit.
Maaliskuussa juhlittiin myös synttärisankareita: Jenniä, Iiraa ja iskää.


Huhtikuu
Huhtikuussa matkustin töiden tiimoilta Osloon ja yksi reissun kohokohdista oli se, että päivän kokousten jälkeen norjalaiset kollegani veivät minut juoksulenkille ja samalla sain  Oslon nähtävyyskierroksen. Kierroksen huipensi tietenkin Hartvig Nissens -koulu, johon norjalaisen Skam-sarjan tapahtumat sijoittuvat.
Oslosta suuntasin Supersonin naisten kanssa viikonlopuksi kulttuurimatkalle keväiseen Tukholmaan. 


Kungstädgårdenin kirsikkapuut olivat täydessä kukassa. 
Huhtikuussa aloitin vapaaehtoistyön Mannerheimin Lastensuojeluliiton lasten ja nuorten tukihenkilönä kaveri-toiminnan parissa. On ollut todella palkitsevaa nähdä miten omaa aikaa voi antaa hyvään tarkoitukseen.

Toukokuu 
Vappuna teimme munkkeja ekaa kertaa itse. Herkullista, mutta aikamoinen rasvankäry kämpässä.


Askartelimme häitämme varten kutsuja ja muita häihin tarvittavia matskuja kaasoni Sofian kanssa. Minusta juhlissa parasta (varsinaisen juhlapäivän lisäksi) on aina suunnittelu, valmisteleminen, koristelu ja fiilistely. Voin kertoa, että Pinterest lauloi aika ahkerasti  häiden suunnittelun aikaan!


SHIFT-bisnesfestivaali toi toukokuussa Turkuun yli 4000 kansainvälistä vierasta, jotka pääsivät inspiroitumaan ja verkostoitumaan Turun linnassa. Sain toimia stage managerina yhdellä festivaalilavoista. Vastuullani oli huolehtia, että lavan aikataulut pitivät ja tekniikka rullasi sujuvasti. Lavalla kuultiin mielenkiintoisia paneelikeskusteluja ja inspiroivia pitchauksia. Tapahtuma onnistui mainiosti, vaikka rankkasade katkaisikin hetkellisesti sähköt lavaltamme ja toi pientä jännitysmomenttia hommaan. Kaikesta selvittiin kuitenkin yhteisvoimin - iso kiitos Rajupajan ammattilaisille ja ihan parhaille lavan juontajille!

Kesäkuu
Kesä koitti ja Eino söi voikukkia.
Täytin vuosia ja sen kunniaksi teimme retken Brinkhallin kartanoon.
Jani otti minusta tämän synttäripotretin.
Ystäväni yllättivät minut ihanilla, ikimuistoisilla polttareilla, joiden teemana oli Amazing race. Seikkailimme maalla, merellä ja ilmassa kukkaseppeleet päässä.

Kesä-heinäkuun taitteessa teimme Sofian kanssa kesäreissun.
Kymmenen päivän road tripimme reitti kulki Itämeren kolmella rannalla: Turku-Tukholma-Jönköping-Ystad-Swinoujscie-Rügen-Szczecin-Ystad-Jönköping-Gränna-Tukholma-Turku. 
Reissun tärkeimpänä päämääränä oli viedä ystävällemme Ainolle viimeiset muuttotavarat Suomesta Puolaan ja nähdä hänen uusi kotikaupunkinsa Szczecin - tai tuttavallisemmin Stettin.
 Stettin on Puolan 7. suurin kaupunki, jossa on reilut 400000 asukasta ja Puolan merkittävin satama. Stettinistä löytyy myös tunnelmallinen vanha kaupunki, kaunista arkkitehtuuria ja ihana kahvilakulttuuri. Berliiniin on vain kahden tunnin junamatka.
Ainon uusi koti.
Aino tuli meidän kyydillämme takaisin Suomeen ja reissu oli kyllä ihan huikea!
Pääsimme ihailemaan Pohjois-Saksan Rügenin vitivalkoisia hiekkarantoja ja hehkuvia unikkopeltoja, kokemaan puolalaisen tuulilasikorjaamon, kampaamon ja span, nuuhkimaan ruusuja Ystadin idyllisillä kujilla, koluamaan Jönköpingin second hand -putiikkeja ja matkan varrelta löysimme vielä viimeiset koristeet häihin.

Heinäkuu
Mitä olisikaan kesä ilman Ruissia?
Ruissin kohokohta oli, kun Ultra bra esiintyi rantalavalla. Keikka oli niin hyvä, että iho nousi kananlihalle! Ruissin jälkeen olikin aika tehdä viimeiset häävalmistelut ja rentoutua ennen tärkeää päivää.
Heinäkuun 15. päivä juhlimme häitämme pienellä saarella Uudenkaupungin edustalla. Se oli tämän vuoden ehdottomasti isoin kohokohta. Olemme kulkeneet yhdessä jo yhdeksän vuoden ajan ja nyt meistä molemmista vihdoin tuntui siltä, että olemme valmiita tähän.
 Häämme olivat rennot ja meidän näköiset. Koko saari kylpi auringon valossa, nauru raikui ja musiikki soi yömyöhään. Päivä oli täydellinen.

Olemme todella kiitollisia kaikesta häätiimiltämme ja perheiltämme saamastamme avusta. Kiitos myös kaikille mukana juhlijoille!

Suuntasimme häämatkalle heti häiden jälkeen. Se oli hyvä päätös - pääsi rentoutumaan ja viettämään aikaa kahdestaan ihan kaikessa rauhassa. Loikoilun lisäksi ehdimme joogata, sukeltaa, uida, kiipeillä ja patikoida.

 Saarihyppelimme Thaimaassa Koh Samuilla, Koh Taolla ja Koh Phanganilla ja lisäksi nautimme suurkaupunkifiiliksestä Singaporessa. Koh Phanganilla bongasimme rantabaarissa köllöttelevän villisian. Perus.
Singaporen Marin Bay Sands, Garden by the bay ja superpuut olivat näkemisen arvoiset.

Elokuu
Arki koitti ja palasimme takaisin töiden pariin. Janin fillaroi töihin uudella Pelagon pyörällään.
Pääsin tutustumaan Helsingin keskustan historiallisiin rakennuksiin mielenkiintoisen työprojektin merkeissä. 
Vietimme ystäväni Essin synttäreitä ja pääsimme vesipläträämään oikein kunnolla.
Vettä taisi tulla nieltyä jokusen litraa pelatessamme tällä ryhmärämällä SUP-pooloa. Osa uskalsi myös koittaa wake-boardingia.

Elokuun lopulla olimme mukana Kristiinan ja Jannen kauniissa, hauskoissa saarihäissä Saverkeitissä.
Tässä hääpari näyttää mallia miten rummutetaan.

Syyskuu
Meille serkut ovat aina olleet tosi läheisiä ja tärkeitä. Kokoonnuimme syyskuussa viettämään serkkuni Sonjan valmistujaisia Ouluun. Sonja valmistui graafiseksi suunnittelijaksi Milanosta ja luo nyt uraa siellä. Olen niin iloinen hänen puolestaan! Myös sukumme nuorin tulokas, hurmaava Daniel oli juhlilla mukana ja sai paljon pusuja.

Lokakuu
Lokakuussa Janin pikkusisko Sanni täytti 18 ja hänen juhlansa muistetaan kyllä pitkään! Olen kiitollinen, kun olen saanut seurata Sannin matkaa kohti aikuisuutta jo yhdeksän vuoden ajan. Sanni on minulle vähän kuin oma pikkusisko.

Turkuun perustamamme Valokuvakerho täytti yhden vuoden. Valokuvakerhon ideana on kokoontua porukalla aina kerran kuussa katsomaan kuukauden aikana kerholaisten kuvaamia valokuvia. Olemme valinneet jokaiselle kuulle yhteisen teeman. Teemoina on ollut mm. aika, heijastus, salakuva, pastissi, henkilökuvaus ja dokumentaarinen kuvaus. Olemme halunneet pitää meiningin suht rentona; jokainen on mukana sen verran kuin oma arki antaa myöten ja valokuvaa niillä välineillä, jotka sattuu omistamaan. Valokuvakerhossa parasta on ollut se, että kameraan tulee tartuttua useammin ja  kuukauden teemasta on helppo inspiroitua kuvaamaan. 
Sateisen syksyn ansiosta pääsimme sieniretkille ja saimme pakastimeen monen monta litraa suppilovahveroita. Einoa kiinnostaa lähinnä kepit, ei niinkään sienet.
Marraskuu
Marraskuussa yli vuoden mittainen uurastus palkittiin, kun TEDxTurku-tapahtuma pidettiin Sigyn-salissa. Sain toimia projektin aikana puhujien yhteyshenkilönä, sparraajana ja tapahtumapäivänä hoidin stage managerin hommia.
Projekti oli todella antoisa ja järjestäjätiimi sekä TEDx-puhujat aivan täyttä kultaa.
Kuun lopulla olin inspiroitumassa Slushissa ja tänä vuonna vihdoinkin satoi sitä kuuluisaa räntää juuri Slush-viikon aikaan. Vaikka ulkona oli märkää ja hämärää, sisällä Messukeskuksessa loistivat tuhannet lamput.

Joulukuu
Suomi 100 -vuosi huipentui joulukuussa itsenäisyyspäivään. Kirjoitin blogiin ajatuksia itsenäisestä Suomesta ja mistä olen Suomelle erityisen kiitollinen.


Uusi vuosi koitti ja samalla uudet kuviot työrintamalla. Aloitan Turussa uudessa työpaikassa. Satumaa Family Business saa minusta innostuneen ja monialaisen projektipäällikön. Odotankin jo kovasti mitä kaikkea vuosi 2018 tuo tullessaan.

Säihkyvää ja onnellista vuotta 2018!
Tehdään siitä oman näköinen ja onnistunut.